Minulla on ollut koko viikon idea siitä, että kirjoittelen sitten sunnuntaina ja pidän sellaisen rennon päivän. Tänään se fiilis kuitenkin meni ohi ja tuntuu jotenkin ettei tämä sunnuntai lähde käyntiin millään, vaikka suurin osa koulujutuista on tehtynä, eikä niin suurta stressiä pitäisi olla niin kuin viime viikonloppuina. Tässä kuitenkin istun kirjoittamassa, koska olen sen itselleni velkaa. Sillä viikolla on mennyt niin paljon aikaa tämän sunnuntain suunnitteluun. Alunperin minulla oli tarkoituksena kirjoitella itsenäisyyspäivänä, mutta kuten yleensäkkin mun pienetkin lomat menee koulujuttujen parissa, enkä saa edes hetkeä levähtää. Tuolloin keskiviikkona päätin kuitenkin juhlistaa itsenäisyyspäivää ja tehdä juuri ja juuri välttämättömät koulutehtävät, meni miten meni.
Itsenäisyyspäivänä tuli vietettyä aikaa rakkaiden serkkujen kanssa. Kävimme saunassa ja uimassa sekä muutamaankin otteeseen paljussa sinä päivänä. Vierailimme myös yhdessä yksillä syntymäpäivillä, jolloin meillä kaikilla kolmella oli itsenäisyyspäivään sopien mekot. Olimme melko söpöjä. Illalla katsoimme yhdessä suomalaisen perinteen mukaan linnanjuhlien vastaanottoa. Vähän harmitti, kun yritti siinä sitten miettiä menevänsä seuraavana päivänä takaisin koulunpenkille.
Lauantaina kävin sitten katsomassa uuden Tuntemattoman Sotilaan. Se oli mielestäni hyvä ja vielä kun katsoo elokuvan teatterissa siihen tulee jokin ihan uusi vivahde ja ulottuvuus. Tietenkin se kolme tuntia istumista yhteen putkeen on melko saavutus, muttei mahdottomuus. Olen kuitenkin joskus katsonut niitä edellisiä versioita kyseisestä elokuvista, joten tiesin mitä odottaa. On aivan uskomatonta, miten näinkin pieni maa on niin sisukas, että pystyy kaikkeen tähän. Täytyy vain olla kiitollinen ja ylpeä. Kiitos Suomi, olet ansainnut kaikki nämä 100 vuotta ja vielä enemmänkin.
Tämän johdolla jaksan ahertaa ja rakentaa yhdessä muiden kanssa Suomelle tulevaisuutta. Josta puheenollen, pian alkaa taas koeviikko. No, onneksi kaikki tämän jakson aherrukset ovat kohta ovi ja pääsee( taas jo toistamiseen hoen) lomalle. Toivon, että muutkin jaksavat vielä ahertaa, sillä kohta pääsee hieman levähtämään, eivätkä luovuta kesken. Se ei ole minusta mikään ratkaisu, luovuttaa. Suomikaan ei olisi itsenäinen, jos olisi luovuttanut. Miksi siis sinä luovuttaisit? Tämän kanssa olen vain ehdoton ja ankara. Ehkä se on osa suomalaisuuttani ja näin ollen hyvä asia. Tästä kuitenkin saisi kokonaisen postauksen monine pointteineen, joten jätän tämän asian vain tähän.
Nauttikaa Suomesta! Mukavaa tulevaa viikkoa!💙
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti