maanantai 25. joulukuuta 2017

Rentouttavaa joulua!

Hei ja hyvää joulua kaikille!

Eilen oli tosiaan se odotettu jouluaatto. Itse vietin joulua kotona serkkujeni kanssa. Päivä meni rattoisasti jouluaskareita tehden. Oli todella kiva, kun saimme nauttia valkoisesta joulusta.

Aamulla tuli tehtyä vielä viimeisiä jouluaskareita, kuten itsellä se painottautui lähinnä siivoukseen. Tämän jälkeen pääsin joulusaunaan ja -paljuun. Oli ihan parasta ja samanlaista kylpemistä olenkin jatkanut tämänkin päivän puolella.  Sitten katsoimme joulurauhan julistuksen ja aloimme valmistella joulupöytää. Tämän jälkeen luonnollisesti söimme oikein pitkän kaavan mukaan. Ruoka oli erittäin herkullista.  Ruokailun jälkeen oli lahjojen aika. Itse avasin omat lahjani kahdessa eri erässä, sillä kävimme vielä haudalla illalla.  Kaikki tämä tapahtui jotenkin todella sulavasti tänä vuonna. Minulla ei oikeastaan ollut sellaista ns. ylimääräistä odotteluaikaa, niin kuin  monina vuosina on ollut.

Nyt kuulumisten jälkeen haluaisin hieman pohdiskella joulua.  Minun tuli seurattua The Joulukalenteria tänä vuonna. En tajunnut seurata sitä alusta asti, vaan jostain ehkä noin puolesta välistä alkaen. Siinä on kolme tonttua, joilla on ongelma. En halua paljastella tästä enempää, jos joku haluaa käydä katsomassa koko sarjan.  Siinä ei painoteta joulun kristillistä merkitystä, muttei ehkä maallista 'joulupukillistakaan' merkitystä, muuta kuin hieman sivussa.  Yleensä joulukalenterit, joita olen katsonut, painottavat tätä harmaahapsista pukkia osana joulua.  Kalenteri ei pureutunut oikeastaan kumpaankaan jouluun ollenkaan. Tiedän, että tämä sarja on tehty parodiamuodossa, mutta silti siinä oli mielestäni ihan menevä idea.

Josta päästäänkin siihen itse jouluun.  Minusta joulu on juhlana melko ristiriitainen.  Halutaan painottaa kristillisiä perinteitä, mutta sitten puolestaan tuoda kaupallista puolta näkyviin. Joulussa on kaksi 'päähenkilöä', joiden myytit eroavat todella paljon toisistaan. Haluan vielä painottaa, että tuon vain omat näkemykseni esiin enkä ole minkään sortin asiantuntija.  Minusta on kumma, miten tavallaan voidaan pitää totena kahtakin erilaista versiota edes jollain tasolla, vaikka tiedettäisiinkin totuus siitä, miten kristillisen juhlan paikka ollaan päätetty muinaisen juhlan tilalle ja ettei tuo valkoparta sittenkään asu Korvatunturilla tai missä lie.  Toisaalta on helppo omaksua nämä kaksi yhtenäisenä kokonaisuutena, vaikka ne elävät ristiriidassa.

Yhtäläisyyksiäkin toki löytyy.  Tuo lahjojen anto on varmasti näiden kahden suurin yhtenäisyys.  Jossei sitten toinen seuraa toista.  Pidetään myös tärkeänä läheisten läsnäoloa ja rauhaa.  Tuo viimeksi mainittu on minusta kaikkein tärkeintä tässä juhlassa. Ja luulenkin, että moni voi samaistua siihen, että rauha ja yhdessäolo on joulun perusperiaate. Loput muut ovat sitten, mitä ovat kenellekin ihan henkilökohtaisesti.  Sitä vain mietin, miksei sitten vain yksinkertaisesti toimita niin? Ennen joulua pitää uurastaa selkä vääränä ja stressata niin paljon kuin ehtii, kunnes se H-hetki sitten ilmestyy.  Miksi emme voisi, vain viettää juhlaa siinä merkityksessä, mitä oletan pitävämme tärkeänä. Onko tärkeämpää, että on kiire ja stressi vai se, että ne kaikki tärkeimmät on siinä ympärillä? ja joo, tiedän kuinka kiva on raskaan työn jälkeen huomata työn tulos, mutta vähemmälläkin olisi selvinnyt. ( äskeinen väite kuulosti omaan suuhuni vieraalta, mutta tässä asiassa voisi olla ihan paikallaan) Selviääkö pää kaiken tuon jälkeen vai vietetäänkö joulua vain sekavissa olotiloissa, kun kaikki on saatu viimein tiptop? Ei kuitenkaan muisteta, sitä tärkeintä kaiken keskellä.

Vielä palatakseni aiempiin kappaleisiin voisin sanoa, että itse haluaisin viettää joulua tärkeiden ihmisten kanssa ja unohtaa 'kaiken turhan'.* Minusta tuo lahjojen osto ja tolkuton puunaus ovat turhia.  Tietenkin on kiva muistaa läheisiä ja tulla muistetuksi sekä oleskella puhtaudessa, mutta rajansa kullakin. Se miten itse käsitän joulun on vain traditio, en näe siinä sitä kaupallista tai hengellistä viehätystä.

Tähän loppuun haluan vielä sanoa, että nämä olivat mielipiteitäni eikä sinun juuri tarvitse niistä välittää. Halusin vain kirjoitella tajunnan virtaani.  Toivon, että juuri SINULLA on oikein mukava joulu tai sitten vastaavasti mukavat lomat. Kaikki saavat juhlia, miten haluavat ja parhaaksi näkevät. Ottakaa kaikki ilo irti, tätä ollaan odotettu!





* kaikki voi varmaan itse määritellä tämän, mutta tarkoitin kiirettä, stressiä, kireyttä, hössötystä jne



Rauhallista joulua kaikille!💖🙏⛄🎄🎅


sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Lasken viikkoja ja sillei

Hei!

Luetellaanko, mihin kaikkeen on montakin viikkoa? Tätä olen tehnyt viimeiset päivät ja todennut, että joulukin on jo viikon päästä. Aika rientää, kuten sanotaan.

Minulla onneksi koeviikko menossa hyvää matkaa. Siitä minulla ei ole oikeastaan kamalasti stressiä, sillä meni miten meni. Koko jakso on ollut raatamista, joten koeviikko saa minulla olla se viikko, milloin levähdän.  Niin tosiaan varmaan joudunkin tekemään, sillä lauantai-illan ratoksi iski kurkkukipu ja huono olo. Sitä sitten jatkui myös näin sunnuntaille, joten taitaakin jäädä siihen hetkeksi aikaa. Jei, flunssa iskee!  Toivottavasti ei kovin äreästi.  Syy saattaa myös olla hieman huonosti nukutut yöt, jonka vuoksi tuo flunssa nyt pääsi yllättämään alhaisemman vastustuskyvyn takia.  Seuraavan yön ajattelin kuitenkin nukkua hyvin. Voimat oikeastaan loppu näin sunnuntai-iltana.  Siitä päästäänkin siihen, mitä tein tänään.  Koko päiväni meni oikeastaan kanalan siivoukseen ja sen koristeluun.  Saimme päähänpiston tehdä erään kuvistyöni tuosta kyseisestä kanalasta ja niinhän se tuli sitten tehtyä, vaikka välillä vähän väsytti.  Illan päätteeksi pääsin saunaan, joka kruunasi koko työurakan.  Tässä vielä muutamia kuvia projektistani, tältä päivältä.


Kyseessä oli siis jouluinen kanala, jossa kaikki koristeet on pyritty tekemään mahdollisimman luonnonmukaisesti ja kierrättäen. Hyvää joulua kanaset!

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Itsenäisyyspäivä suomi sata ja sunnuntaina veto pois

Hei!

Minulla on ollut koko viikon idea siitä, että kirjoittelen sitten sunnuntaina ja pidän sellaisen rennon päivän. Tänään se fiilis kuitenkin meni ohi ja tuntuu jotenkin ettei tämä sunnuntai lähde käyntiin millään, vaikka suurin osa koulujutuista on tehtynä, eikä niin suurta stressiä pitäisi olla niin kuin viime viikonloppuina. Tässä kuitenkin istun kirjoittamassa, koska olen sen itselleni velkaa. Sillä viikolla on mennyt niin paljon aikaa tämän sunnuntain suunnitteluun. Alunperin minulla oli tarkoituksena kirjoitella itsenäisyyspäivänä, mutta kuten yleensäkkin mun pienetkin lomat menee koulujuttujen parissa, enkä saa edes hetkeä levähtää. Tuolloin keskiviikkona päätin kuitenkin juhlistaa itsenäisyyspäivää ja tehdä juuri ja juuri välttämättömät koulutehtävät, meni miten meni.

Itsenäisyyspäivänä tuli vietettyä aikaa rakkaiden serkkujen kanssa. Kävimme saunassa ja uimassa sekä muutamaankin otteeseen paljussa sinä päivänä.  Vierailimme myös yhdessä yksillä syntymäpäivillä, jolloin meillä kaikilla kolmella oli itsenäisyyspäivään sopien mekot.  Olimme melko söpöjä.  Illalla katsoimme yhdessä suomalaisen perinteen mukaan linnanjuhlien vastaanottoa.  Vähän harmitti, kun yritti siinä sitten miettiä menevänsä seuraavana päivänä takaisin koulunpenkille.

Lauantaina kävin sitten katsomassa uuden Tuntemattoman Sotilaan. Se oli mielestäni hyvä ja vielä kun katsoo elokuvan teatterissa siihen tulee jokin ihan uusi vivahde ja ulottuvuus.  Tietenkin se kolme tuntia istumista yhteen putkeen on melko saavutus, muttei mahdottomuus.  Olen kuitenkin  joskus katsonut niitä edellisiä versioita kyseisestä elokuvista, joten tiesin mitä odottaa.  On aivan uskomatonta, miten näinkin pieni maa on niin sisukas, että pystyy kaikkeen tähän.  Täytyy vain olla kiitollinen ja ylpeä. Kiitos Suomi, olet ansainnut kaikki nämä 100 vuotta ja vielä enemmänkin.

Tämän johdolla jaksan ahertaa ja rakentaa yhdessä muiden kanssa Suomelle tulevaisuutta. Josta puheenollen, pian alkaa taas koeviikko.  No, onneksi kaikki tämän jakson aherrukset ovat kohta ovi ja pääsee( taas jo toistamiseen hoen) lomalle.  Toivon, että muutkin jaksavat vielä ahertaa, sillä kohta pääsee hieman levähtämään, eivätkä luovuta kesken.  Se ei ole minusta mikään ratkaisu, luovuttaa.  Suomikaan ei olisi itsenäinen, jos olisi luovuttanut. Miksi siis sinä luovuttaisit?  Tämän kanssa olen vain ehdoton ja ankara.  Ehkä se on osa suomalaisuuttani ja näin ollen hyvä asia.  Tästä kuitenkin saisi kokonaisen postauksen monine pointteineen, joten jätän tämän asian vain tähän.





Nauttikaa Suomesta! Mukavaa tulevaa viikkoa!💙


sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Liika on liikaa

Hei ja mukavaa ensimmäistä adventtia!


Tosiaan jo tänään, vaikka vastahan palasin kesälomalta. Ehkä aikani kuluu nopeasti kaikkien kiireiden alla. Tämä viikonloppu ei ollut mikään poikkeus työmäärässä. Lauantai päivä meni kokonaan koulujuttuja tehdessä. Olen huomannut, että jossain kohti tulee täysi romahdus, eikä saa enää mitään tehtyä. Näin kävi jälleen lauantai-iltana. Aivoni löivät tyhjää, vaikka pidin taukoja ja kävin lenkille. Täytyy vain todeta, että liika on liikaa, vaikka muutaman vuoden päästä tämä vaihe tuntuisi helpolta. Miksei opiskeluille ole mitään rajaa? Tarvitsen sellaisen. Toisaalta toimin itse rajoittana ja ymmärrän sen kyllä, mutta silti. Milloin pidin päivän vapaata, enkä miettinyt, mitä pitää tehdä seuraavaksi? Ehkä kesällä, ehkä?  Onhan minulla ollut rentojakin hetkiä opiskelujeni kanssa, mutta niitä tarvitsisi lisää. Voinhan vain todeta; oma vika. Noniin ja se siitä.

Joulukuu alkoi, kiva kiva. Luntakin on satanut. Itse kävin eilen nauttimassa kauniista lumisesta luonnosta kävelylenkin merkeissä.  Oli ihanaa unohtaa aivan kaikki ja vain kävellä ilman päämäärää tai ajan tajua. Katsella kuinka kasvien oksat taipuvat lumen painosta. Kuinka vesi virtaa purossa,  jäniksen jäljet ovat painautuneet lumeen ja ilma on raikas ja rauhoittava.

Sain myös muutaman ajatuksen runosta, mitä alan työstämään pian. Tajunnan virta on juuri silloin parasta, kun ei keskity mihinkään tiettyyn asiaan. Annat vain ajatuksien liidellä.
 Tulee nykyisin vain liian harvoin olla ajattelematta yhtikäs mitään.  No joululomaa odotellessa, jos sitten saisi aikaiseksi hieman rentoutua.


Voisin vielä lisäillä muutaman kuvan tältä viikolta, sillä niitä tuli muutama otettu ja sanat eivät juuri nyt löydä mitään loogisia paikkoja.



Mukavaa joulunalusaikaa! Kyllä se loma pian alkaa!